Viikon aikana paino ei ole hievahtanut mihinkään, eli kokonaispaino on tippunut 3 kiloa. Liikuntaa kertyi vain kaksi kävelylenkkiä ja olo on vähän syyllinen. Sykemittarin osat taas vaihteeksi eri puolella maata ja lukemia ei siis saatavilla. Ruokailut muuten ok, paitsi helmasyntiini olen sortunut: leipomuksia on mystisesti kadonnut kitaan. Kuka ne sinne on lapioinut, on edelleen arvoitus ;)
Kuukausi on siis täynnä ja mitkä ovatkaan fiilikset ja mitä on opittu?
Talviliikunta ei ole minua varten. Inhoan kylmää, mutta vielä enemmän inhoan kylmää ja märkää. Pienellä pakkaskelillä saatan kyllä kävellä useammankin tunnin ulkosalla, mutta jos sataa vettä vedän vilttiä päälle ja jään kotiin. Sen verran komplekseja omaa kehoon liittyen on, että en pysty kuvittelemaan vielä mitään ryhmäliikuntajuttuja. Tulis toukokuu ja pyöräilykelit!
Karkeista on ollut (paria poikkeusta lukuun ottamatta) kohtuullisen kivutonta luopua. Pikaruokamässäilyt ovat jääneet kokonaan. Kaupassa tarkistelen kalorilukemia tuoteselosteista. Teehen käytän makeutusainetta sokerin sijaan. Iltasyöpöttelyyn varaan kuivaa näkkileipää, riisikakkuja tai appelsiineja. Pullaan ja leivonnaisiin olen sortunut monesti ja tällä saralla olisikin paljon petrattavaa.
Tunnesyömisen taustoja olen miettinyt paljon ja havaitsen kyllä jo syy-yhteys juttuja. Mutta ne ovatkin sitten taas vaikeampia ja pitkäaikaisempia asioita käsitellä kuntoon. Kuukautisten aikaan en kertakaikkiaan pysty kieltämään itseltäni mielitekoja.
Tällaisia on noussut esiin tammikuun aikana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti